Cristo Rei

Cristo Rei

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Grillikuumaa sunnuntai-illan huumaa

Alkuillasta rannalla on vielä tilaa ja pöydän antimet tuoreita. Tytöllä on kädessään keppi, jonka päähän on sidottu pussi. Tällä pelillä karkoitetaan kärpäset.
Joka ilta täkäläiset pistävät pötyä pöytään ja grillaavat vartaissa päivän saaliin. Erityisesti sunnuntaisin sankat joukot painavat takamuksensa hiekkaan upotetuille muovituoleille, ihailevat auringonlaskua (jos ei ole pilvistä, kuten tänään oli) ja täyttävät vatsansa grillatulla kalalla, äyriäisillä, lihalla, kanalla ja nakkimakkaroilla.


Lisukkeeksi saa chilikastiketta ja kaislapunoksen sisään pakattua riisiä. Muutamalla dollarilla vatsa täyttyy. Juomaksi on myytävänä limsaa, kaljaa ja vettä. Omiakin juomia on nähty täällä paikallisten nauttivan. 





tiistai 19. marraskuuta 2013

Maa tarvitsee VETTÄ


Näyttää vahvasti siltä, että sadekausi on täällä. Eilen iltapäivällä ehdimme juuri uimareissulta kotiin ukkosen johdattamana, kun kaatosade alkoi. Lapset juoksivat innoissaan talon ympäri ja pitkin rantaa: osa alasti ja osa uima-asuissa.


Tätä on odotettu. Pitkän kuivan kauden jälkeen tuntuu aikuisestakin, että voi aloittaa sadetanssin. Nyt sade on jatkunut koko yön ja jatkuu edelleen. Lämpötilakin on pudonnut yhtäkkiä alle kolmenkymmenen ja auton mittari näytti aamulla 22 astetta. On ilo hengittää raikasta ja viileämpää ilmaa.


maanantai 18. marraskuuta 2013

Moskiittosota

Joka päivä iholle on levitettävä hyönteissuojaa.
Talot rakennetaan tropiikissa sään vuoksi melko "boheemisti". Sekä uudessa että vanhassa talossamme on rakoja ovien pielissä, katon alla ja ikkunoiden karmeissa (moskiittoverkoista huolimatta). Ehkä raoilla turvataan rakenteiden tuulettuvuus, jotta kosteassa ilmastossa ei pääsisi hometta syntymään. Raoista kuitenkin pääsee sisään hyönteisiä ja muita pieneläimiä. Hyttysiä vastaan sota on päivittäistä, jatkuvaa ja sitä käydään järein asein. Paikalliset moskiitot ovat suomalaisia nopeampia liikkeissään ja niiden soundi eli ininä on pohjoismaisia kollegoitaan sähköisempää ja vaikeammin kuultavaa. Pahinta itikoiden pistämisessä ei ole kutittavat paukamat vaan se, että ne levittävät öisin malariaa ja päivisin Dengue-kuumetta. Dilistä on saatavilla sellaisia myrkkyjä ettei mistään muualta. Tässä esittelyssä oman pataljoonamme sodankäyntivälineitä.

Suomalaisessa Punkki&Mäkärässä on parhaat tehot, mutta tyrmäävin haju. 1980-luvun hiuskiinteelle tuoksuva Soffel on oma suosikkini. Se myös pehmentää ihoa.
Välillä tarvitaan todellisia tehokaasuja purkista, mutta pienen parven karkoittamiseen sisätiloista riittää sähköpistokkeeseen kytkettävä hiiri. Hiireen päivittäin vaihdettavasta tyynystä leviää moskiittoja karkoittavaa mietoa tuoksua. 
Agressioita moskiittoja kohtaan voi purkaa moskiittobiitterillä eli sähkömailalla, joka räsähtelee mukavasti, kun hyönteiset palavat tuhkaksi sen kosketuksessa. 
Yöpistosten välttämiseksi sänkyjen ylle levitetään verkot iltaisin. Hyvää  yötä!

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Terassi ja kotieläimiä


Muutimme viikko sitten uuteen kotiin. Saimme tarpeeksemme naapurissa sijaitsevan arkkupajan ja pihapiirin remontin aiheuttamasta metelistä. Ensimmäisessä Dilin kodissa oli paljon hyviäkin puolia. Se oli sijainniltaan lähes keskustassa, kaupungin parhaan marketin lähinaapurissa, vuokraisäntä ja emäntä olivat ystävällisiä ja avuliaita. Talossa ei kuitenkaan ollut kunnon pihaa eikä terassia, joten tropiikissa asumisesta ei oikein saanut kaikkea irti. Nyt olemme saaneet terassille ripustettua ystäviltä läksijäislahjaksi saamamme riippumaton ja nauttineet ihanista merimaisemista.


Lapset ovat innoissaan ja äiti vähemmän innoissaan uuden kodin  (olen kyllä sopeutunut ja melkein päässyt lehmäpelostakin irti) kaikista kotieläimistä: vesiletkun alla asuu kotiloita ja taskurapuja, ja ensimmäisinä päivinä, ennen kunnon myrkytystä, törmäsimme muutamiin mittaviin torakoihin. Paras "näistä kaikenkarvaisista" on Tokae Gekko, jonka paikalliset uskovat tuovan onnea kotiin. Tokae Gekko lasketaan krokotiilin lailla onneneläimeksi. Ensimmäisinä öinä heräsimme tämän katossa majailevan liskon karjahduksiin ja vieläkin laskemme  huudahdusten lukumäärää. Seitsemän Tokae-äänen uskotaan tuovan onnea kotiin ja yhdeksän tai useamman kertovan, ettei liskolla ole kaikki hyvin.



Kotona taas ristiriitaisin tuntein

Lomalla

Kävimme lomalla ja saimme mukaamme suomalaisia "vieraita": perhettä ja sukua. Viiden päivän loma Balilla oli ihanan rentouttava kokemus. Monet Timorissa asuvat käyvätkin usein Balilla lomailemassa. Lento Balille kestää lyhyimmillään puolitoista tuntia ja maksaa noin 100 dollaria suunta.

Juhlakulkue Balilla

Viikon aikana onkin ollut jännittävää seurata vieraidemme ensikokemuksia Dilistä ja myötäelää tuoreessa muistissa olevaa kulttuurishokkia kehitysmaahan saapumisesta. Kun pääsimme lomalta takaisin Timoriin, kysyin itsekin illalla mieheltä, mitä me täällä oikein tehdään? Kärjistetysti likaisessa pienessä periferiassa, kaikki on hidasta ja hankalaa, joka päivä on tuskallisen hikistä ja kuumaa, hintataso on korkea ja monissa paikoissa palvelu on suorastaan kehnoa. Lapsetkin olivat loman jälkeen väsähtäneitä ja kitisivät.

"Ajattelin, että tämä olisi mukava välivuosi Suomesta", mies vastasi.

Totta. Onhan täällä ainakin erilaista ja täällä voi nauttia ikuisesti jatkuvan kesän helppoudesta. Kevyt vaatetus riittää ja joka päivä voi uida ulkona. Kotimaahan verrattuna ravintola-, siivous- ja pyykkipalvelut ovat edullisempia.

Nukuimme siis yön yli, vein lapset kouluun ja näytin vierailemme Dilin mukavuuksia. Kävimme paikallisessa ostoskeskuksessa hankkimassa paikalliset sim-kortit ja muuta tarpeellista. Kännyköihin piti ladata myös jonkin verran pulsaa eli puheaikaa, jotta voimme soittaa paikallispuheluita edullisesti.

(Pulsakauppiaita on Dilin kaduilla runsaasti ja puheaikaa myydään pienissä liuskoissa. Liuskassa on raaputuspinnan alla numero, johon pitää soittaa ladatakseen pulsaa.)

Ostoskeikan jälkeen suuntasimme Area Brancan valkohiekkaiseen rantapoukamaan, joka on yksi kaupungin parhaista paikoista rentoutua. Sieltä saa myös hyvää palvelua. Rantaravintolat tuovat ruoat ja juomat rantanautiskelijoille nenän eteen. Illalla sain vielä vedettyä kunnon treenit tenniskentällä. Miehelläkin oli takanaan tehokas työpäivä. Dilissä taas kaikki hyvin.

Liehuu se pienikin lippu.