Lasten opettaja päätti, että kevätlukukaudella lasten koulussa käytetään kouluasua. Vaaleansiniset logoteepaidat tilattiin jo syksyllä, mutta ne eivät olleet päivittäisessä käytössä. Ajattelin ensin, että "onko nyt pakko? Mitä väliä sillä nyt on, mitä laittaa kouluun päälle? Ja mistä me nyt löydetään toivotut laivastonsiniset hame ja shortsit?"
Olen muuttanut mieleni täysin: Suomeenkin kouluasut ja tässä perustelut:
- Aamutaistelut etenkin tytön kanssa ohi. Ei tarvitse enää riidellä, mikä hame laitetaan (AINA PITÄÄ OLLA HAME, ei ikinä shortseja ja anna olla, kun kaikki lempihameet olivatkin pesussa...). Nyt neito käyttää iloisen tyytyväisesti sinistä vekkihametta, kun muillakin on samanlaiset eikä vaihtoehtoja ole.
- Kouluvaatteet säästävät myös kukkaroa ja vaivaa, kun ei tarvitse ostella uusia vaatteita. (No tämä korostuu etenkin täällä, kun tarjonta ei ole niin runsasta eikä oikein hivele skandinaavin makua.)
- Ei tarvitse pelätä, että lapsia kiusattaisiin koulussa ainakaan vaatteiden takia. Poika nimittäin eilen kertoi, että hänelle ei saa laittaa muropatukoita evääksi, koska silloin muut alkavat nauraa...vaatinee jotain selvittelyä. Ehkä he eivät ole koskaan ole nähneet sellaisia. Nyt kun lapset ovat omassa koulussaan jo muutenkin vähän erinäköisiä kuin muut, ainoita pellavapäitä, niin kouluasulla on täällä varmasti myös psykologisesti myönteistä vaikutusta. Samanlaisissa vaatteissa kokevat ehkä olevansa enemmän myös "samaa joukkoa" muiden kanssa.
Tuli mieleen, että kouluasuilla voitaisiin ehkä myös Suomessa vähentää sitä vähän vanhemmille koululaisille tyypillistä kilpavarustelua joidenkin merkki- tai muotivaatteiden osalta.
Vai ovatkohan nykysukupolvet jo viisaampia, ekologisempia ja arvostavat enemmän yksilöllisyyttä kuin omassa nuoruudessani Espoossa? Kärjistetysti kaikilla piti olla silloin levikset 501, tukka permanentilla, edessä torttu ja kovemmilla mimmeillä oli pilottitakki. Oi niitä aikoja!
Vai ovatkohan nykysukupolvet jo viisaampia, ekologisempia ja arvostavat enemmän yksilöllisyyttä kuin omassa nuoruudessani Espoossa? Kärjistetysti kaikilla piti olla silloin levikset 501, tukka permanentilla, edessä torttu ja kovemmilla mimmeillä oli pilottitakki. Oi niitä aikoja!
Heh, minäpä laitan nyt sitten jo tutusta aaiheesta kommenttia. ;) Ensinnäkin minä vastustan kaikkea "autoritääristä" käskytystä varsinkin, jos kyse on ihmisten henk.koht. elämänalueesta, ja minusta päällä pidettävät vaatteet mitä suurimmassa määrin kuuluvat siihen ryhmään. Mitä sitten koulupukuihin tulee, niin sinun lasten kodalla on kyse päiväkotiasuista, koska heistä kumpikaan ei ole vielä Suomessa kouluikäisiä (kun siis toivoit Suomeenkin kouluasuja ja kerroit esimerkkejä, joissa asut ovat teidän elämää tässä elämänvaiheessa helpottaneet, niin koulu on sitten vielä eri paikka, minun mielestäni). Koululaisten kanssa ei ole ehkä samanlaisia pukeutumisongelmia, kuin päiväkoti-ikäisten pikkutyttöjen kanssa tuppaa olemaan ja minusta sekin on ihan sitä samaa kokonaisvaltaista kasvamista, kun opitaan, ettei joka paikkaan voi mitä tahansa laittaa päälle ja millä perusteella mitäkin minnekin puetaan, mutta riitaahan siitä saattaa toki tulla. Toisaalta lapsi VOI kuitenkin myös vaikuttaa vaatteisiinsa, mikä on minusta myös tärkeää. No, jos lähdetään siitä, että kouluasulla vähennetään kiusaamista, niin minä väitän, että sitten kiusaaminen koulussa siirtyy vaan vaatteista muihin asioihin. Kaikkihan eivät yhtenäisestä asusta huolimatta ole samanmuotoisia, -pituisia, -nenäisiä, -hiuksisia ym. Pitäisikö sitten myös laittaa lapsille koulukampauksetkin? Laihduttaa lihavat tai lihottaa laihat? Vaalentaa tummaihoiset tai tummentaa vaaleaihoiset? Poistuuko kiusaaminen karsimalla erilaisuutta? Väitän myös, että sitten se vaatekiusaaminen, mikä koulusta jäisi ehkä pois, siirtyisi vapaa-aikaan, koska koulun jälkeen vaihdetaan yleensä kouluasut pois. Meidän perheen elämää koulu-/päiväkotiasut vasta helpottaisivatkin, koska vapaa-ajan lapsemme viettävät yleensä erilaisissa urheiluseurojen asuissa eli siviilejä ei tarvittaisi enää kuin yöpuvun muodossa. Jännää. Vai helpottaisiko se sitten elämää niin älyttömästi kuitenkaan? No joo siinä mielessä, että ei tarvitsisi miettiä, mitä lasten päälle laitetaan, kun aina on univormu valmiina (siis jos on, ellei ole sittenkin unohtunut illalla pesukoneseen tai jopa pyykkikoriin mansikkahillot rinnuksilla ja vara-asuista toinen on hukassa ja toinen rikki...), mutta sama määrä pyykkiä kai univormuistakin tulee ja jostain nekin pitää hankkia ja jotain kai maksavatkin. Paljonkohan sellaiset vausteet Suomessa kustantaisivat? Olisiko kaikilla varaa niihinkään? Mielipideasioitahan nämä ovat, mutta minusta siinä ei olisi edes mitään hauskaa, että lapset pitäisi pukea joka päivä samanlaisiin vaatteisiin ja vieläpä samanlaisiin kuin kaikki muutkin lapset. Lisäksi itse muistan murrosiänkynnyksellä, miten tärkeää oli, millaiset vaatteet oli, jotta sai tietyt strategiset "kauneusvirheet" kuten ison perseen piilotettua omaa vartaloa paremmin hiveleviin vaatteisiin (mulla ei ollut niitä 501:n leviksiä ja juuri siksi). Koulupuvussahan se perä saisi rehottaa juuri niin leveänä kuin haluaa, koska siltä ei saisi minnekään piilottaakaan. Mitä se sitten tekisi lapsen itsetunnolle? Kielletään peilit? :) Miksi vain lapsille laitettaisiin kouluasut, miksei kaikille aikuisille määrättäisi yhtälailla työasut? Monellahan sellainen jo on ammatin puolesta mm. minulla, mutta niihin työasuihin on yleensä joku työhön liittyvä käytännön syy. Omalta kohdaltani voin sanoa, että työasu on siunaus arjessa, mutta siitä seuraa se, että koska kuitenkin olen nainen (tai tunnen itseni sellaiseksi), haluan pukeutua myös hyvin ja naisellisesti enkä aina vaan työpaikan pyjamaan, niin sitten vapaa-aikana haluan pukeutua paremmin, kun taas mieheni haluaa silloin pukeutua rennommin, kun töihin hänen pitää kuitenkin pukeutua siistimmin. :) Kas näin, vähän aihetta laventaen ja ehkäpä jopa vain sitä sivuten. Mukavaa sydäntalvea Teille sinne kaus! :)
VastaaPoistaKiitos Susku polveilevasta ja monipuolisesta kommentista. Olen itsekin vastustanut usein erilaisia sääntöjä pukeutumisen tai laittautumisen suhteen. Vain yhdessä entisessä työpaikassani oli tapahtumiin liittyvät univormut ja kieltäydyin käyttämästä neliön mallista ylisuurta bleiseriä vain siksi, että näytin se päällä suoraan sanottuna kamalalta. Sain häirikön maineen, vaikka hankin itselleni samanvärisen takin paremmin istuvalla mallilla näitä tilaisuuksia varten.
VastaaPoistaEhkä tämä kouluasujuttu vain nyt yksinkertaisesti sopii hienosti juuri tämänikäisille lapsille ja näissä olosuhteissa eikä välttämättä aina ja kaikkialle. Mukavaa sydäntalvea myös sinne, jossa se todella vallitsee <3
Niin ja siis teidän lasten koulupuvut on tosi nätit, yksinkertaiset ja kauniin väriset! Siitähän ei sitten tietäisi, kuka niitä Suomessa pääsisi suunnittelemaan.
PoistaKyllä koulupuvut olisivat aivan oivalliset ottaa Suomessakin käyttöön, ja juuri noiden perustelujen takia jotka Jutta toi esille. On aivan turha luulla että siinä vaiheessa kun itse huomaa esim. sen oman leveäperseisyytensä, etteivät myös muut sitä huomaisi, vaikka omaa silmää voikin peiliin edessä hämätä pukeutumiskikkailuilla. Ja todennäköisimmin juuri ne potentiaaliset kiusaajat ovat niitä kaikista tarkkasilmäisimpiä...
VastaaPoistaKyllä ehdottomasti koulupuvut olisivat, ainakin alemmilla luokilla, senkin takia hyvä juttu, että vanhemmat eivät voisi "hyväksikäyttää" lapsiaan, tekemällä heistä oman varakkuutensa mannekiineja. Toisaalta täytyisi huolehtia siitä, etteivät hyvävelikerholaiset junailisi siitäkin tuottoisaa bisnestä, kuten on tapahtunut, monissa muissa kohdin, eräänä viimeisimpänä mm. vastaanottokeskuksien suhteen...
Tuskinpa niitä koulupukuja muuallakaan päin maailmaa on otettu käyttöön ja edelleenkin pidetä, ilman tervettä, järkevää ja ihan jopa viisastakin harkintaa...