Pääsiäistä vietetään Dilissä noin puolentoista viikon ajan. Kadulla sen vietto näkyy kyllä oikeastaan vaan hiljentyneenä kaupantekona ja liikenteenä. Palmusunnuntaina paikalliset kantoivat, mitäpä muutakaan kuin palmunlehviä, kirkkoon. Osa oli koristeltu ja punottu hienosti, ihan kuin siellä Suomessa lasten virpomisvitsat. Pitkäperjantaina taas kiivetään aikaisin aamulla kukkulalle, joita Dilissä on kaksi: Cristo Rein Jeesus-patsaalla ja sitten Comoron lähiössä (jossa iso osa dililäisistä asuu) on joku toinen mäennyppylä.
Me valitsimme Cristo Rein ja kävimme paikan päällä katsomassa, mitä kiivetessä kuuluu tehdä. Havaintojemme mukaan osa porukasta kiipesi patsaalle ihan samanlaiseen turistityyliin kuin mekin (kamera kaulassa tai vielä useammin kännykkään puhuen) ja osa taas lauloi virsiä ja sytytteli kynttilöitä. Tänä iltana yhdeksän aikaan on varsinainen pääsiäiskirkko, joka jää meiltä kokematta, koska auto on rikki ja pimeän aikaan taksin saaminen on mahdoton tehtävä.
Lapset kaipasivat munien piilotustraditiota. Täällä ei myydä suklaamunien lisäksi myöskään tipukoristeita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti